Oppimispäiväkirja 3.jakso

6.2.2015 Sensomotoriikka

Marko Siivonen / Spinacor

Jouduimme pohtimaan rooliamme valmentajana ja kouluttajana ja asettamaan itsemme mieltämäämme rooliin.

Kouluttaminen on saavista kaatamista, urheilijat, joita koulutetaan, jäävät aina kakkoseksi. Agilityssa tämä tarkoittaa sitä, että koiria koulutetaan ja ihmisiä valmennetaan, mutta olen kyllä sitä mieltä, että kyllä koiriakin valmennetaan.

Valmentaminen muuttuu valmentajan taitojen kehittymisen myötä yksinkertaisemmaksi. Kouluttaminen on osaamisen kehittämistä, valmentaminen on tie menestykseen.

Valmentajan tärkein työkalu on valmentajan oma persoona ja  tämän omat arvot. Valmentajan tulee kysyä valmennettaviltaan, mitä tavoitellaan:

• mitä pitäisi osata
• mitä osataan jo
• mitä voidaan osata

Valmentaminen outside-in on valmentajakeskeinen tapa, johon vaikuttavat:
- toiveet, oletukset, koulutus, viihtyvyys, uskomukset, kokemukset

Valmentaminen inside-out antaa kehon kertoa, mitä, missä milloin ja tähän vaikuttaa ravinto, lepo, harjoittelu, viihtyvyys, sosiaalisuus ja haasteet

Valmentamisen osa-alueita ovat:

• Auditiivinen vuorovaikutus  
• Visuaalinen vuorovaikutus  
• Taktillinen vuorovaikutus  
• Kinesteettinen vuorovaikutus

Menestyminen 

Menestyksen valmentaminen on teknistä ja taktista osaamista, oikeaan aikaan, oikeita asioita ja oikeilla menetelmillä.

Menestyä et voi jatkuvasti.

Kokemus itsensä hyväksymisestä valmentajana ja urheilijan kokemus arvokkuudesta auttaa tätä hyväksymään itsensä. Kun tässä aikakaudessa yksilöllisyyden korostuminen on trendi, kuulumisen ylpeys on urheilijalle tärkeää -me-henki. Hyväksy kuitenkin itsesi sellaisena kuin olet, niin valmentajana kuin urheilijana.

Menestyminen valmentajana edellyttää seuraavia ominaisuuksia valmentajalta:

• Itsensä hyväksyminen
• Kokemus arvokkuudesta
• Vapaus
• Kuulumisen ylpeys

Teimme muutamia testejä, joilla pyrimme selvittämään, olemmeko yritä- vai ymmärrä tyyppisiä valmentajia. Yritä -tyyppi on sellainen, joka alkaa heti tekemään ja ymmärrä -kaveri selittää ensin ja alkaa sitten tekemään.

Yrittäjän voi olla vaikea ymmärtää ymmärrä -valmennettavaa, mutta tämä voi kyllä oppia. Valmentajan on hyvä antaa valmennettavan ymmärtää, ennen kuin hän on yrittänyt.

Vältä "EI" -sanan käyttöä valmennustilanteessa, sillä sen käyttö katkaisee kaiken toiminnan!
 Palautteen oikea-aikaiseen antamiseen on 6-10 sekunnin aikaikkuna.

Vapaat viestit: jos keho ei lähetä vapaita viestejä, koira ei lue ohjaajaa. Meillä jokaisella on yleensä kätisyys, tai paremman näkökentän puoli, joka toimii paremmin ja voimakkaammin, jolloin se on meidän vahvuutemme.

Hyvin usein unohdetaan se, missä viesti kulkee -hermosto.

Sensomotoriset refleksit:

• Hermosto vapaana ilman esteitä, hidasteita ja rajoituksia
• Valmennuksen tehtävänä ymmärtää, kartoittaa
• Tukipalveluiden tehtävän hoitaa ja harjoituttaa

Mitä vähemmin hermostossasi on turhia liikemalleja, sitä paremmin pystyt hyödyntämään lajissa vaadittavaa teknistä osaamista ja taktisia vaatimuksia


Sensomotorisen valmennuksen avulla vapaudut hermostosi turhista liikemalleista ja saat mahdollisuuksia menestymiseen sekä lisää ajattelun ja tunnetilojen säätelyyn.

Tähän pätee myös lainalaisuus, että jos valmennettava on oikeasilmäinen, pitää valmennus rakentaa palikoista ja jos vasensilmäinen, annetaan iso kuva ja maalaillaan isolla pensselillä.

Valmentajan tehtävä on rikkoa asioita, koska valmennettava prosessoi näistä sitten leponsa aikana kokonaisuuksia. Tee mieluummin liian vaikeita kuin helppoja treenejä.

Voittaminen on valmennettavan vastuulla, pohjatyö valmentajan.

7.2.2015 Liiketaito Risto Rinne

> Saimme aluksi ryhmittäin pohdittavaksi tehtävän Ryhmille pohdittavaksi

1.    Mitkä ovat agilityn vaatimukset kestävyysominaisuuksille?
2.    Mitkä ovat agilityn vaatimukset nopeusominaisuuksille?
3.    Mitkä ovat agilityn vaatimukset taito-ominaisuuksille?
4.    Mitkä ovat agilityn tyypillinen vammamekanismi ja miten sitä voisi
ennaltaehkäistä?

Agility on nopeuspainotteinen laji, kestoltaan 30-60 s ja pituudeltaan 100-200 m. Vaikka kilpailusuoritus on anaerobinen nopeuskestävyyssuoritus, aerobinen kapasiteetti määrittää kyvyn palautua radan lyhyiden nopeussuoritusten välillä.

Heikko peruskestävyys rajoittaa lajisuoritusta.

Nopeus jaetaan ominaisuutena viiteen eri päälajiin:

• perusnopeus
• reaktionopeus
• liikenopeus
• nopeustaitavuus

Nopeuteen vaikuttavia tekijöitä yksilöllä:
1.    lihassolusuhde
2.    voimantuottokyky
3.    hermotus
4.    elastisuus
5.    suorituksen rentous
6.    nivelten liikkuvuus
7.    juoksutekniikka

Nopeustaito on taitoa ylläpitää liikenopeus kestävyyttä vaativissa suorituksissa. 

Lajinomaisen liikkumisen perusta on hyvät motoriset perustaidot. Lisäksi voidaan eritellä

• Liikkumistaidot (juoksu, laukka). Perusjuoksutekniikan on oltava kunnossa.
• Tasapainotaidot. Oltava riittävä taso, jotta lajinomainen tasapaino voidaan säilyttää liikkeessä ja suunnanmuutoksissa. 

Agilityssa liikutaan monella tavalla, etuperin, takaperin, sivuttain, siksakkia. Myös kaarevilla radoilla pitää pystyä liikkumaan.

Jarruttaminen

Jarruttaminen joustavasti ja liike-energian "talteenotto" on agilityn liikkumisessa tärkeää.
Tulee hallita taloudellinen tapa jarruttaa, jotta liike-energiaa ei mene hukkaan. Puhutaan jarruttavasta lihastyöstä.

Pitää myös osata jarruttaa turvallisesti, jotta vältetään vammautuminen (ligamenttivammat).

Jarruttaessa pitää hallita dynaaminen tasapaino, jota voi harjoituttaa myös staattisen tasapainon harjoitteilla.


Keskeinen tekijä on tasapainokyky eli säilyttää kehon massakeskipisteen asema tukipinta-alaan nähden.


Suunnanmuutosnopeus on kykyä jarruttaa kehon massakeskipisteen liike niin, että kehon liikesuunta pystytään tehokkaasti suuntaamaan uuteen suuntaan

 Liiketasot

Alaraajan linjauksen pettäminen ja siitä johtuvat vammat syntyvät usein ilman kontaktia.










Tämän jälkein siirryimme salille liiketaitoharjoitteluun. Mittasimme erilaisin testein koordinaatiota ja tasapainoa.

• valakyykky
• yhden jalan kyykky
• kahden jalan pudotushyppy
• yhden jalan neliöhyppely
• lankku

Itselle erityisen mieluisa on lankutus, koska se kehittää erityisesti vatsan syviä lihaksia, jotka ovat keskeisiä agilityohjaajan liikkuvuuden kannalta. Keskivaratalon liikkuvuus on lajissa tärkeä ominaisuus, koska lajille tyypillistä on, että alaraajat voivat osoittaa radan liikesuuntaan ja ylävartalo ohjaa koiraa.
Lankutuksessa on erityisen tärkeää hengitystekniikan hallitseminen.

7.2.2015 Psyykkinen valmennus
Paula Thesleff
http://www.sportfocus.fi

Psyykkinen valmennus on läsnä arjessamme aina -halusimme tai emme!  

Psyykkinen valmennus soveltaa urheilupsykologista tietoa käytäntöön. Psyykkinen valmennus pitää sisällään mm.

• Kokonaiselämäntilanteen huomioimisen
• Päivittäiset vuorovaikutustilanteet
• Psyykkisten taitojen ja ominaisuuksien tietoista kehittämistä.

Psyykkinen valmennus on osa valmennuksen kokonaisuutta.

Paras henkinen valmennus on hyvin mennyt harjoitus.

Urheilupsykologia tieteenalana tutkii ihmisen ajattelua, tunteita ja käyttäytymistä urheiluympäristössä.
Tutkimuskohteena ovat mm. ajatusten ja tunteiden säätely, itseluottamus, motivoituminen, keskittyminen ja mielikuvaharjoittelu.

Kilpailusuorituksessa 90% on psykologiaa ja 10% tekemistä.

Luennon aluksi jouduimme pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
1)    Miten määrittelisit psyykkisen valmennuksen, mitä se mielestäsi on?
2)    Miten psyykkinen valmennus näkyy omassa käytännön työssäsi valmentajana?
3)    Minkälaiset ominaisuudet, taidot ja tilanteet koet omiksi vahvuuksiksesi psyykkistä valmennusta toteuttaessasi?
4)    Minkälaisissa ominaisuuksissa, taidoissa ja tilanteissa haluaisit kehittyä psyykkisen valmennuksen
toteuttajana?


ASIAT JOITA OIKEASTI AJATTELET JA JOIHIN KESKITYT, TOTEUTUVAT!

KUN ELÄT ETUKÄTEEN TOIVOTTUJA ASIOIDEN KULKUJA MIELIKUVISSASI, LISÄÄT HUOMATTAVASTI
NIIDEN TAPAHTUMISEN TODENNÄKÖISYYTTÄ (mielikuvaharjoittelu)


Mikä on hyvä tavoite?

• Riittävän haasteellinen
• Positiivinen/pysyvyyden tunnetta tukeva
• Konkreettinen/mitattava
• Aikaan sidottu
• Asetettu lyhyelle tai pitkälle aikavälille
• Kirjattu ylös.

Tavoitteen asettaminen ilman sen arviointia on tehotonta.

Taitavalla tavoitteenasettelulla voidaan huomattavasti tehostaa harjoittelua. Tavoitteenasettelulla on merkittävä vaikutus mm.
urheilijan motivaatioon, itseluottamukseen sekä epäonnistumisista ja uran erilaisista vaiheista selviytymiseen.

Pienten päivittäisten onnistumisten todentaminen on erittäin tärkeää. Kiinnostavat ja monipuoliset välitavoitteet sitouttavat ja motivoivat urheilijaa harjoittelemaan kohti pitkän tähtäimen tavoitteita.

Martin Rooney: "You have to be a goal setter before you are a goal getter"

https://www.youtube.com/watch?v=eo_qHoNXEJs

On hyvä miettiä valmentajana: Asetatko itsellesi tavoitteita?

8.2.2015 Anna Boström, Koiran anatomia ja fysiikka, vammat sekä valmentaminen

Jo ennalta aihe vaikutti hyvin konkreettiselta ja siksi mielenkiintoiselta, onhan oma koti täynnä esimerkkitapauksia.

On hyvä muistaa, että koiralla ei varsinaisesti ole raajoissa lihaksia.

Maanreaktiovoiman määritelmä:
"GRF (Ground reaction force) is the forceexcerted by the ground on a body in contact with it"

Puhuimme myös eri askellajeista, joita koiralla on symmetriset (käynti, ravi, peitsi) ja epäsymmetrinen laukka. Ihminen on kaksiraajainen, ihmisellä on vain yksi askellaji.


Käynti: http://www.youtube.com/watch?v=aoxI6p0CHVI

Ravi: http://youtu.be/PAZ1PWuk5KE
Laukka:
http://www.youtube.com/watch?v=MT86-­AWIr3U
http://www.youtube.com/watch?v=KgskI3ypN0k
https://www.youtube.com/watch?v=TwMi462PUMs

Laukassa koiran raaja tekee tyypillisesti pyörivää liikettä.

Koiran syviä lihaksia ei ole tarkasti määritelty, sekä lihasten että lihasten solutyyppien rakennetta ole tarkkaan määritelty. Mitä suurempi massa koiralla on, sen suurempi on voimantuottokyky.

Lihassolutyypit:

• tooniset (posturaaliset) ohuet ja hitaat, aerobinen energia, pitkäkestoinen energia.
• faasiset (locomotoriset) paksut ja nopeat, anaerobinen energia glykogeenista. Soveltuvat lyhytkestoiseen, räjähtävään toimintaan, mutta väsyvät nopeasti. 

Koiralla on paljon energiantuottoon kykeneviä lihaksia kaularangassa: kaularankaa heiluttamalla koira kykenee tuottamaan voimaa. Esim. mäyräkoiralla on isommat kaularangan lihakset kuin ihmisellä!

Selkälihakset tuottavat myös voimaa. Vatsalihakset stabiloivat runkoa ravissa.

Takaraajoissa suuret lihasmassat ovat reidessä ja ne kykenevät elastisen energian varastointiin.

Takaraajan lihasten käytössä on rotu- laji- ja yksilöeroja käyttötarkoituksen mukaan.

Agilityssa koiran liikkumista verrataan liian usein hevosen tai ihmisen liikkumiseen.
Ihmispuolella on siirrytty yksittäisten lihasten staattisesta harjoittelusta stabiliteettiharjoitteluun liikkeen aikana.

Esim. greyhoundeilla suoritus on aina samanlainen, agilitykoiralla aina erilainen. Yhteistä molemmilla on, että kaarrevoimat ovat valtavat.

Tavoitteellinen harjoittelu

Lajin vaatimukset

• valtavat kaarrevoimat
• hypyillä koiran eturaajoihin kohdistuu jopa 4,5-kertainen paino koiran painoon verrattuna. Mitä jyrkempi alastulokulma, sen korkeampi voima
• kontaktiesteet, a-este- puomi, keinun tarähdys
• ponnistukset
• tokossa katsekontakti

Lajin kuormittavuus, lihavuus

• pulssi kohoaa
• altistaa nivelrasituksille
• ei jaksa suorittaa
• askelpituus 8% lyhyempi

Perusasiat kuntoon: lajiharjoittelu vasta kun kasvulevyt ovat sulkeutuneet. Koiralle kannattaa tarjota säännöllistä ja monipuolista liikuntaa.

Fyysistä kuntoa kannattaa harjoituttaa, koska se auttaa myös palautumiseen. Koiran rakenteellisia ominaisuuksia ei voi muuttaa, mutta fyysisiä ominaisuuksia voi muokata lajiin sopivaksi.


Hermostossa eri hermosäikeet johtavat erilaista informaatiota.

Lihasten sopeutuminen liittyy suoraan harjoittelutiheyteen ja harjoitteen luonteeseen. Harjoitteluun pätee ylikuormituksen periaate: harjoite tehdään suuremmalla intensiteetillä kuin mihin elimistö on tottunut, jolloin elimistö sopeutuu ylikuormitustilanteeseen ->kunto nousee

Kestävyys on elimistön kykyä vastustaa väsymystä. Kestävyys on tärkeää sekä suoritukselle että palautumiselle. Kestävyys on ehdoton edellytys kunnon muiden osa-alueiden kehittymiselle.

Voima:

• kestovoima (esim. koiran juoksua hangessa)
• nopeusvoima (juoksupyrähdys, hyppy)
• maksimivoima (puru, taakan veto)

Nopeus on hermolihasjärjestelmän kyky suorittaa toimintaa mahdollisimman lyhyessä ajassa

Liikkuvuus on notkeutta ja taipuisuutta, aktiivinen liikkuvuus on nivelten suurin ta mahdollista liikelaajuutta. Jokapäiväisessä elämässä tarvitaan yleisliikkuvuutta, lajikohtaisesti esim. selän taivutus, pujottelu.
Koordinaatio kehittyy kasvuiässä ja tähän voidaan vaikuttaa paljon harjoitteilla ja oikealla liikunnalla.

Perustreeni

Peruskuntoa pitää harjoittaa muutenkin kuin oman lajin treenissä.

Toisten koirien kanssa juokseminen ei ole treeniä! No, tavallaan onhan se, mutta lähinnä liikuntaa eikä lajinomaista tai riittävää.

Kasvavien koirien kanssa oltava varovaisia. Tervettä akuista koiraa ei treenaamalla rikki saa.
Koirille ei ole olemassa kuntotestiä.

• tiheys
• intensiteetti, kuormitus, toistot
• teho (pyörälenkki ravissa ja laukassa)
• kesto

Ylikunto on väsymystila.

Harjoittelun jaksotus


Agility -nimisessä lajissa jaksottaminen on hieman hankalaa, koska vuodenajat ja lajin kilpailut ym. asettavat omat rajoituksensa.

• harjoittelukausi, kehitetään peruskuntoa (kestävyys, voima, nopeus). Matalatehoinen harjoittelu, koordinaatioharjoittelu. Kun kisakausi lähestyy, nostetaan tehoa.
• kilpailukausi, ylläpidetään peruskunto. Lajikohtainen harjoittelu korkealla teholla. Palauttavat harjoitteet!
• lepokausi. Fysiikka kuntoon. Vähennetään lajiharjoittelua.

Nuoren koiran harjoittelussa pitää ottaa huomioon, missä vaiheessa kasvu on.

Väsymys on mekanismi

• estää eläintä kuluttamasta lihasten metabolisia reservejä loppuun
• rajoittaa kuona-aineiden kerääntymistä
• suojaa lihasten supistuvia rakenteita  

Treenikipu on varoitus!

Palautuminen on tärkeä osa harjoittelua ja harjoittelun jaksottamista.
Lepo on todella tärkeä osa harjoitteluohjelmaa, koska levossa lihakset kehittyvät. Lepo on psyykkisesti tärkeää myös ohjaajalle. Koirat pitää opettaa lepäämään.

Ennaltaehkäisevät hoidot

Mikään ei korvaa lämmittelyä mutta vielä tärkeämpää on loppuverryttely!
Maitohappoa ei voi hieroa pois lihaksista, siihen tarvitaan liikuntaa. Aktiivinen palautuminen on passiivista tehokkaampaa: suorituksen jälkeinen päivä ei saa olla kokonaan ilman aktiviteettia.

Miten vältetään vammoja ja ylikuormitusta:

• lihastasapaino, koordinaatio
• lepo, palautuminen ,verryttely
• käännökset, tärähdykset
• yliojennus, liiallinen verryttely
• kylmä ja lämmin (auto)
• loimitus

Lihaskireys ja kipu on usein havaittavissa koiran liikkeessä ja suorituksessa. Koira on hyvä peittämään kipunsa ja osaa kompensoida. Äreys, kireys, ruokahaluttomuus.

 Fysioterapia:

• Fysioterapeutilla on edellytyksen määrittää toiminnallista ongelmaa ja hoitaa sitä
• Jokainen koira on yksilöllinen ja fysioterapia/ fysioterapeutin antamia ohjeita perustuu aina tutkimiseen
• Fysioterapeutti huolehtii harjoittelu ohjelmasta ja ennaltaehkäisevästä hoidosta

Tavoitteellinen harjoittelu ja kisaaminen vaatii tavoitteellisen fysiikan rakentaminen suoritusta varten.